Julius Kivimäki, oikealta nimeltään Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki (s. 22.8.1997), on suomalainen hakkeri ja tuomittu kyberrikollinen, joka nousi kansainvälisiin otsikoihin jo teini-ikäisenä. Hänet tunnetaan erityisesti nimimerkeistä zeekill ja ryan. Julius Kivimäki tunnetaan ennen kaikkea Vastaamo-tapauksesta – Suomen kyberrikoshistorian vakavimmasta tietomurrosta, joka ravisteli koko kansaa ja pakotti muuttamaan lainsäädäntöä.
Varhaiset vuodet ja Lizard Squad -yhteys
Julius Kivimäki aloitti hakkeroinnin jo nuorena ja liittyi kansainväliseen hakkeriryhmään Lizard Squad. Ryhmä tuli tunnetuksi laajoista palvelunestohyökkäyksistä, jotka kohdistuivat muun muassa PlayStation Networkiin ja Xbox Liveen jouluna 2014.
Lisäksi Kivimäki osallistui swatting-iskuihin sekä hyökkäykseen, joka johti amerikkalaisen matkustajakoneen hätälaskuun.
Vuonna 2015 hän sai tuomion yli 50 000 tietomurrosta, mutta koska oli tekohetkellä alaikäinen, rangaistus jäi ehdolliseksi.
Vastaamon tietomurto – Suomen kyberturvallisuuden kriisi
Hyökkäyksen kulku
Vuonna 2018 Kivimäki hakkeroi Vastaamon – Suomen suurimman yksityisen psykoterapiakeskuksen – tietokannan. Hän sai haltuunsa noin 30 000–33 000 asiakkaan arkaluontoiset terapiamuistiot, joissa oli yksityiskohtaista tietoa potilaiden elämästä ja mielenterveyden hoidosta.
Kiristysyritys
Aluksi Kivimäki vaati Vastaamolta bitcoin-maksua, arviolta 370 000–450 000 euroa, vastineeksi tietojen julkistamatta jättämisestä. Kun yritys ei suostunut maksamaan, hän siirtyi kiristämään potilaita suoraan – vaati yksittäisiltä uhreilta 200–500 euroa, uhaten julkaista heidän terapiatietonsa.
Vaikutukset ja uhrien kärsimys
Vastaamo-tietomurto oli poikkeuksellinen sekä laajuutensa että arkaluontoisuutensa vuoksi. Yli 24 000 ihmistä teki rikosilmoituksen, ja ainakin yksi itsemurha on yhdistetty tapaukseen.
Tapaus nosti esiin merkittävän kysymyksen potilastietojen suojasta ja organisaatioiden vastuusta tietoturvan varmistamisessa.
Kiinniotto ja oikeudenkäynti
Kivimäki pidätettiin helmikuussa 2023 Ranskassa Suomen viranomaisten etsintäkuulutuksen perusteella. Hänet luovutettiin Suomeen ja asetettiin syytteeseen useista vakavista rikoksista, kuten:
- Törkeä tietomurto
- Törkeä kiristys
- Henkilötietojen väärinkäyttö
- Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen
Vuonna 2024 hänet tuomittiin kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Oikeudenkäynnissä esitettiin vahvaa näyttöä, kuten IP-osoitetietoja ja bitcoin-siirtoja, jotka yhdistivät hänet rikoksiin.
Lainsäädäntömuutokset ja yhteiskunnallinen vaikutus
Vastaamo-tapauksen seurauksena Suomessa tehtiin lakimuutos, joka mahdollistaa henkilötunnuksen vaihdon vakavien tietomurtojen uhreille. Tämä oli merkittävä askel uhrien yksityisyyden ja turvallisuuden parantamisessa.
Tapaus lisäsi myös tietoturvatietoisuutta koko maassa. Yritykset ja organisaatiot alkoivat kiinnittää enemmän huomiota tietosuojaan, salaukseen ja varautumiseen kyberhyökkäyksiä vastaan.
Median ja viihteen kiinnostus
Kivimäen tarina on saanut laajaa huomiota myös mediassa ja viihteessä:
- HBO Max -sarja “Most Wanted: Teen Hacker” julkaistaan syksyllä 2025 ja kertoo Kivimäen urasta ja Vastaamo-tapauksesta.
- BBC:n kybertoimittaja Joe Tidyn kirja Ctrl+Alt+Kaaos käsittelee Kivimäen nousua teinihakkerista yhdeksi Euroopan etsityimmistä kyberrikollisista.
Yhteenveto
Julius Kivimäen tapaus osoittaa, miten yksi ihminen voi kyberhyökkäysten avulla horjuttaa koko yhteiskuntaa. Hänen toimintansa paljasti Suomen tietoturvajärjestelmän heikkoudet ja käynnisti laajan keskustelun yksityisyyden suojasta digitaalisessa maailmassa.
Vastaamo-tietomurto ei ole vain rikosuutinen – se on varoitus siitä, mitä voi tapahtua, jos arkaluontoisia tietoja ei suojata asianmukaisesti.
