Muusa Rissanen on nimi, joka on herättänyt laajaa huomiota Suomessa vakavan rikostapauksen vuoksi. Joensuussa vuonna 2023 tapahtunut 4-vuotiaan lapsen kuolema järkytti koko maata ja nosti esiin vaikeita kysymyksiä vanhemman vastuusta, väkivallasta perheessä sekä viranomaisten roolista lapsen suojelussa. Tässä artikkelissa käsitellään tapausta kokonaisuutena aiemmin esitettyihin, vahvistettuihin tietoihin perustuen ilman uusia lähteitä tai lisätutkimusta.
Kuka Muusa Rissanen on?
Muusa Rissanen on pienen lapsen äiti, joka tuomittiin oikeudessa Joensuussa kuolleeseen lapseen liittyvistä rikoksista. Hän ei ollut se henkilö, jonka katsottiin aiheuttaneen lapsen kuolemaan johtaneet fyysiset vammat, mutta oikeus katsoi hänen syyllistyneen vakaviin laiminlyönteihin vanhemman asemassaan.
Tapauksessa korostui äidin vastuu lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Oikeuden mukaan hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää lapsen joutuneen vakavan väkivallan kohteeksi, mutta tästä huolimatta hän ei hakenut lapselle ajoissa apua.
Mitä Joensuussa tapahtui?
Kesällä 2023 Joensuussa 4-vuotias lapsi menehtyi kotonaan vakavien vammojen seurauksena. Lapsella todettiin laajoja palovammoja ja mustelmia, ja oikeuden mukaan kuolemaan johtaneet vammat olivat pääosin isäpuolen aiheuttamia. Välineenä oli oikeuden arvion mukaan käytetty muun muassa höyrymoppia.
Tapaus tuli viranomaisten tietoon vasta lapsen kuoleman jälkeen. Tutkinnassa selvitettiin paitsi väkivallan tekijää myös sitä, miksi lapsen tilanne ei tullut aiemmin viranomaisten tai terveydenhuollon tietoon, vaikka vammat olivat vakavia ja kivuliaita.
Oikeusprosessin kulku
Käräjäoikeuden tuomio
Käräjäoikeudessa lapsen isäpuoli tuomittiin pitkään ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Hänen katsottiin aiheuttaneen lapsen kuolemaan johtaneet vammat.
Muusa Rissanen tuomittiin käräjäoikeudessa ehdottomaan vankeuteen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Tuomio perustui siihen, että hän laiminlöi huoltovelvollisuutensa eikä suojellut lasta tai hankkinut tälle apua, vaikka lapsi kärsi vakavista vammoista.
Hovioikeuden ratkaisu
Asia eteni Itä-Suomen hovioikeuteen, jossa tuomiota tarkasteltiin uudelleen. Hovioikeus kiristi äidin vankeusrangaistusta ja katsoi hänen syyllistyneen myös pahoinpitelyyn. Perusteluna oli se, että pahoinpitely voi täyttyä myös tilanteessa, jossa henkilö aiheuttaa kipua jättämällä toimimatta, vaikka hänellä on selvä velvollisuus auttaa.
Hovioikeuden mukaan lapsen palovammat olivat erittäin kivuliaita ja vakavia, ja hoidon laiminlyönti pitkän ajan kuluessa täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Syyttäjän vaatimaa törkeää pahoinpitelyä hovioikeus ei kuitenkaan katsonut näytetyksi.
Vanhemman vastuu oikeuden näkökulmasta
Tapaus herätti paljon keskustelua siitä, missä kulkee vanhemman rikosoikeudellinen vastuu. Vaikka äiti ei itse aiheuttanut kuolemaan johtaneita vammoja, oikeus katsoi hänen olevan vastuussa siitä, ettei hän estänyt väkivaltaa eikä hakenut lapselle hoitoa.
Oikeuden linjaus korosti sitä, että vanhemman velvollisuus ei rajoitu pelkästään siihen, ettei itse satuta lasta. Myös passiivisuus ja avun hakematta jättäminen voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön, jos seuraukset ovat vakavia.
Lastensuojelun rooli ja viranomaiskysymykset
Tapauksen yhteydessä nousi esiin myös lastensuojelun toiminta. Perhe oli ollut lastensuojelun asiakas ennen lapsen kuolemaa, ja viranomaisten toimia alettiin tarkastella jälkikäteen. Poliisi tutki epäilyjä virkavelvollisuuden laiminlyönnistä liittyen siihen, tunnistettiinko lapsen vaaratilanne ajoissa ja tehtiinkö kaikki tarvittavat toimenpiteet.
Tämä osuus tapauksesta laajensi keskustelua yksittäisestä rikosasiasta koko järjestelmän toimivuuteen ja siihen, miten vastaavat tragediat voitaisiin tulevaisuudessa estää.
Miksi tapaus koskettaa suomalaisia?
Joensuun tapaus on jäänyt suomalaisten mieleen erityisesti siksi, että uhri oli pieni ja puolustuskyvytön lapsi. Lisäksi kuvattu väkivalta oli poikkeuksellisen raakaa, ja tapahtumat jatkuivat pitkään ilman, että lapsi sai apua.
Tapaus herättää myös vaikeita moraalisia kysymyksiä. Moni pohtii, miten tällainen tilanne voi kehittyä huomaamatta ja mitä jokainen aikuinen voi tehdä, jos epäilee lapsen joutuvan kaltoinkohdelluksi.
Lopuksi
Muusa Rissaseen liittyvä Joensuun tapaus on yksi viime vuosien järkyttävimmistä rikosuutisista Suomessa. Se muistuttaa siitä, kuinka tärkeää lapsen turvallisuuden varmistaminen on ja kuinka vakavia seurauksia avun hakematta jättämisellä voi olla. Vaikka oikeusprosessit ovat edenneet, tapaus elää yhä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttaa siihen, miten lasten suojelua ja vanhempien vastuuta tulevaisuudessa tarkastellaan.
