Tuomas Sakari Matias Salminen (s. 2005) nousi koko Suomen uutisotsikoihin Valkeakoskella toukokuussa 2023 tapahtuneen henkirikoksen vuoksi. Tapaus järkytti suomalaisia syvästi, sillä uhrina oli 15-vuotias tyttö ja tekoa pidettiin poikkeuksellisen raakana. Oikeusprosessi kesti lähes kaksi vuotta ja päättyi lopulta siihen, että Salminen sai elinkautisen vankeustuomion, jonka Turun hovioikeus vahvisti 4. heinäkuuta 2025 .

Tässä artikkelissa tarkastelemme tapahtumien kulkua, oikeuden ratkaisuja, elinkautisen merkitystä Suomessa sekä sitä, miksi tapaus on ollut niin poikkeuksellinen.

Tapahtumat Valkeakoskella toukokuussa 2023

Ylen ja muiden kotimaisten medioiden mukaan Salminen seurasi uhria Valkeakosken keskustasta metsään, jossa hän raiskasi ja kuristi tämän hengiltä . Uhrin ja tekijän ei todettu tunteneen toisiaan ennestään. Tapaus sai nopeasti paljon julkisuutta, koska sekä uhrin nuori ikä että teon satunnaisuus ovat Suomessa hyvin harvinaisia.

Käräjäoikeuden tuomio lokakuussa 2024

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomionsa lokakuussa 2024. Salminen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta sekä törkeästä lapsenraiskauksesta .

Käräjäoikeus katsoi teon täyttävän murhan tunnusmerkistön ja piti sitä erityisen moitittavana. Päätös oli myös ankarampi kuin syyttäjän alkuperäinen vaatimus, joka koski tapon tuomiota .

Hovioikeuden käsittely ja vahvistus 2025

Puolustus valitti tuomiosta Turun hovioikeuteen ja vaati asian palauttamista käräjäoikeuteen muun muassa esteellisyysväitteiden vuoksi. Lisäksi puolustus pyysi lisätutkimuksia, joihin poliisi suostui alkuvuonna 2025. Nämä lisätutkimukset eivät kuitenkaan muuttaneet kokonaisarviota .

Turun hovioikeus hylkäsi valitukset ja vahvisti elinkautisen 4.7.2025. Samalla hovioikeus tarkisti omaisille maksettavia korvauksia. Uhrin vanhemmille määrätyt summat alenivat hieman (16 500 € per vanhempi), mutta sisaruksille määrätyt korvaukset jäivät ennalleen. Kokonaissumma on noin 63 000 euroa .

Mitä elinkautinen tarkoittaa Suomessa?

Suomessa elinkautinen on ankarin mahdollinen rangaistus, mutta se ei yleensä tarkoita vankilassa olemista koko loppuelämän ajan. Käytännössä elinkautinen koostuu yleensä useista vaiheista:

• Suljettu vankila – aluksi tuomittu suorittaa rangaistustaan suljetussa vankilassa.
• Avolaitosvaihe – myöhemmässä vaiheessa voidaan harkita siirtoa avolaitokseen.
• Ehdonalainen vapaus – tuomittu voi hakea vapauttamista aikaisintaan 12 vuoden jälkeen, ja käytännössä elinkautiset kestävät Suomessa keskimäärin 14–16 vuotta .

Salminen on kuitenkin alle 21-vuotias, mikä tekee tuomiosta Suomessa erittäin harvinaisen nuorelle rikoksentekijälle .

Mikä teki tapauksesta poikkeuksellisen?

Valkeakosken tapaus on ollut erityisen merkittävä monesta syystä:

• Uhrin alaikäisyys – 15-vuotias uhri teki tapauksesta erityisen koskettavan.
• Tekijän nuori ikä – vain 18-vuotiaana tuomittu elinkautiseen on Suomessa poikkeuksellista.
• Satunnaisuus – tekijä ja uhri eivät tunteneet toisiaan ennestään.
• Verkkohistoria – oikeudessa esitettiin näyttöä Salmisen tekemistä hakuhistorioista ennen tekoa.
• Ankarin mahdollinen rangaistus – harvoin käytetty nuorille, mutta tässä katsottiin perustelluksi .

Julkinen keskustelu ja yhteiskunnallinen vaikutus

Tapaus on herättänyt runsaasti keskustelua muun muassa seuraavista aiheista:

• Nuorten tekemät vakavat rikokset ja niiden käsittely oikeusjärjestelmässä.
• Elinkautisen käyttö ja sen riittävyys vakavimmissa rikoksissa.
• Uhrien ja omaisten asema sekä korvausten toteutuminen käytännössä.
• Ennaltaehkäisy: mitä voitaisiin tehdä, jotta vastaavanlaisia rikoksia ei tapahtuisi?

Asiantuntijat ovat myös pohtineet sitä, millaisia riskejä liittyy elinkautisvangin mahdolliseen vapauttamiseen tulevaisuudessa .

Yhteenveto

Tuomas Sakari Matias Salminen tuomittiin elinkautiseen Valkeakoskella tapahtuneesta 15-vuotiaan tytön raiskausmurhasta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa lokakuussa 2024, ja Turun hovioikeus vahvisti elinkautisen heinäkuussa 2025 .

Tapaus on jäänyt suomalaiseen rikoshistoriaan poikkeuksellisena yhdistelmänä nuorta tekijää, alaikäistä uhria ja satunnaista väkivaltaa. Se on nostanut esiin tärkeitä kysymyksiä rikosoikeuden käytännöistä, uhrien asemasta ja siitä, miten yhteiskunta voi ennaltaehkäistä vakavia rikoksia tulevaisuudessa.